Tervetuloa hahmosten ihmeelliseen maailmaan!

2011 jäi tämä tyttö koukkuun.

Ilman minkäänlaista käsityötaustaa tai -taitoja virkkasin ensimmäisen wannabe-palloni ja sillä tiellä ollaan.
"En ikinä osaisi"?
- Niin minäkin joskus ajattelin.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Yhä suuremmaksi ja suuremmaksi



Heips kaikki!

Paneudutaanpas tänään satukirjoihin.
Eikä mihin tahansa satuihin, vaan lapsuuden suosikkeihin!

Oma suosikkini oli Leevi lauhkea leijona.
Luultavasti äitini eläväisen tulkinnan ansiosta. :D
Kiitos äiti. <3
Tätä kirjaa heitän tuskin koskaan pois.




Pähkinänkuoressa:
Leevi leijonanpentu kasvaa lampaiden keskuudessa, uskoen itsekin olevansa lammas. Toiset lampaat kuitenkin kiusaavat häntä, koska hän on erilainen. Leevi kasvaa yhä suuremmaksi ja suuremmaksi, kunnes eräänä päivänä hän pelastaa lauman vaanivalta sudelta, ansaiten toisten kunnioituksen.
Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Ja nyt, kun satutuokioista on vierähtänyt jo parikymmentä vuotta, koitti se hetki kun virkkasin itselleni oman Leevin! <3


Yhtä muhkeaa harjaa en saanut tälle tehtyä sillä oikeansävyinen ruskea loppui kesken... Eikä sitä tietenkään saanut mistään lisää! Olkoon nyt siis siistitympi malli. :D

Kirja perustuu Disneyn animaation "Lambert the Sheepish Lion" (1952)


Mikä oli sinun suosikki satusi/ kirjasi lapsena? :)

P.s. joulukuu lähestyy ja sen myötä ehkä kenties jonkunlainen Hahmoset joulukalenteri..
Suosittelen seuraamaan Hahmoset Facebook sivua tilanteen tarkkailemiseksi.

Ensi kertaan, moi! :)

perjantai 4. marraskuuta 2016

Kala-pappa 90 v.

Viime viikonloppuna vietettiin äitini isän, eli Kalevi papan 90-vuotissyntymäpäivää!
On se vaan hurja ikä. Eikä sankaria itseään uskoisi niin vanhaksi alkuunkaan!
Esimerkillisen positiivinen ja aktiivinen asenne elämään välittyi myös hänen päätöksessään luopua nyt autoilusta - tilalle kulkupeliksi ilmestyi sähköavusteinen polkupyörä.
On se vaan mainio pappa! :)


Merkkipäivän lähestyessä aloin pohtia mikä olisi sopiva hahmo virkattavaksi sankarille. Konsultoidessani äitini kanssa, tärähti vastaus kuin tykin suusta: KALA! Ja mielellään vielä sellainen, jota voisi käyttää niskatyynynä.

Pappa on aina ollut kova kalamies, ja siitä juontaa myös kutsumanimi kala-pappa, jota hänestä lapsena käytimme. Yhdessä koetut kalaretket milloin veneellä, milloin pilkillä, milloin mitenkin, ovat jääneet hyvin mieleen. Eikä sieltä taidettu juuri tyhjin käsin kotiin palata. :D

Idea tyynystä oli loistava, mutta epäröin, sillä en ole aiemmin kalaa tehnyt. Voisi ehkä luulla että se on yksinkertainen malli toteuttaa, mutta ehkä juuri siksi sen saaminen ilmeikkääksi (varsinkin isossa koossa) tuntui vaikealta.
Tähän pulmaan ratkaisun tarjosi yllättäen isäni, joka kertoi nähneensä Motonetissä kalatyynyjä. Sellaisen päällehän voisi hyvin virkata, ja muokata siitä mieleisensä!
Tässä vaiheessa juhliin oli aikaa enää viikko, ja isäni jo lohdutteli että voihan sen hyvin joululahjaksikin antaa. Vaan EI! Kerran sitä vain ihminen täyttää 90 vuotta, joulu on sentään joka vuosi. Otin siis haasteen vastaan!


Kalatyynyjä oli tarjolla useita erilaisia. Sopivimman kokoinen oli tämä kuha.
Koska kaavailin kalasta kuitenkin haukea, onnistui sen toteuttaminen onneksi pienillä kirurgisilla toimenpiteillä, Tärkeimpänä pitkän selkäevän poisto. Myös päästä piti muotoilla hieman erilainen. Kun sisällä on valmis tyyny pelkän vanun sijaan, säilyttänee kala paremmin muotonsa ahkeran lukijan päänalusena toimiessaan. 

Hurjan muodonmuutoksen jälkeen valmiina oli hauki!
Lankana käytin vihreää Novitan Kajo -lankaa. Sillä syntyi kirjava pinta luonnostaan, keltaiset täplät kirjailin lopuksi kylkiin.
Tyynystä tuli kiva, eikä sen kanssa tullut lopulta edes kiire!
Loppu hyvin, kaikki hyvin - jälleen kerran. :D
Terveyttä ja pitkää ikää toivon, niin papalle kuin meille muillekin! :)